Miten pelko hallitsee meitä?

Monesti ihmiset antavat pelkojen hallita eri tavoin heidän elämää. Miksi ihmiset ylipäätänsä tekevät niin? Uskon itse, että kaikki eivät tarkalleen tiedä miten hallita pelkoa, enkä tiedä minä itsekään. Mieleeni juolahtelee vain erilaisia ajatuksia liittyen pelkoon, sillä aina kun huomaan pelon tunteen valtaavan mieleni, mietin että miksi.

Ihmiset voivat oppia hallitsemaan tunteitaan – totta kai. Pelko on yksi vahvoista tunteista, joita koemme eri tavoin. Voimme pelätä pääsemmekö jonkun kokeen läpi, joka usein on jännitystä myös, tai voimme pelätä henkemme edestä sodan tullessa. Pelon asteita on monenlaisia. Kun ruvetaan ajattelemaan syvemmälle ja syvemmälle, minulla ainakin aivot menevät sekaisin. Pitkän mietinnän jälkeen usein havaitsen pelkääväni turhaan. Toki aina löytyy oikeasti syytä pelätä, mutta itselläni usein sellaisia tilanteita ei ole ollut.

Hyvänä esimerkkinä siitä, kun tänään ajattelin, miksi pelkään ottaa riskejä. Miksi pitäisi pelätä kohdata uusia asioita? Joidenkin mielestä se kuulostaa naurettavalta, mutta en varmasti ole ainoa joka sellaista pelkoa kokee. Ehkä se on pelko ajatuksesta, että pitää mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Sellainen tunne minulla tulee, jos puhun esimerkiksi englanniksi luokan edessä. Puheen jälkeen kuitenkin tunnen suurta helpotusta, että selvisin siitä. Tunne on ollut sen jälkeen myös sellainen, ettei se niin paha ollutkaan kuin kuvittelin.

Pelko ehkä toisaalta liioittelee mieltämme, jonka jälkeen annamme pelolle vallan. Kun pelko ottaa vallan mielessäsi, se varmasti vie mahdollisuuksia kohdata uusia asioita elämässä. Joku voi jossain tapauksessa katua, että jätti jonkun asian tekemättä pelon vuoksi.

Miksi meidän pitäisi pelätä ”turhia asioita”? Tai voiko asioita pelätä turhaan? Mielestäni voi. Itselläni voin myöntää olevan turhia pelkoja, joiden annan hallita elämääni. Konkreettinen esimerkki siitä, että haluaisin mennä jatko- opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, mutta koska se ei ole vanha tuttu paikka, jossa olen elänyt koko ikäni, asia pelottaa minua. Tämän koen "turhaksi" peloksi, jonka en saa hallita minua.

Minun mielipide on se, että emme saa antaa pelon hallita elämäämme liikaa. Oletteko koskaan kuulleet kenenkään sanovan, että liika ajatteleminen tappaa? Minä olen. Mielestäni se on osittain totta. Jos ajattelen liikaa, koko päiväni usein on pilalla, jos olen antanut negatiivisille tunteille liikaa valtaa mielessäni. Voiko juuri pelko tehdä meidät masentuneeksi? Ehkäpä jossain määrin, jos annamme pelolle liikaa valtaa ja annamme pelon pilata elämän huikeat mahdollisuudet.

Miten opimme ohjaamaan pelkoa? Ehkä sen jokin tarkemmin psykologiaan perehtynyt osaisi kertoa, mutta oman mielen tutkiskelu auttaa varmasti askeleen eteenpäin. Tunnistamalla omia tunteita, kuten esimerkiksi pelkoa, opimme helpommin ohjaamaan tunteita.

Voimme itse vaikuttaa tunteisiimme ja kuinka vahvasti annamme tunteiden ohjata elämäämme. Itseään pitää oppia tuntemaan mietiskelemällä tunteitaan ja tulkitsemalla niitä, jonka avulla oppii myös helpommin vaikuttamaan tunteiden vahvuuteen jossain määrin, ja ehkä helpommin oppii ymmärtämään omaa käytöstään ja syy - seurausta että miksi tuntuu juuri pelottavalta. Itseäni tämä on auttanut paljon, kun olen ajatellut niin syvälle mielessäni kuin olen pystynyt. Sen jälkeen tulee usein ahaa - elämys, jonka jälkeen olen taas oppinut omasta mielestäni lisää uutta.

Minkä tien valitsisit? Sen voit päättää sinä itse.

Syy miksi kirjoitin tämän, on se, että tulin ajatelleeksi asiaa todella paljon tänään. Pahoittelen, jos teksti on sekava, kirjoitin sen aivan tajunnanvirrassa.